KOIRAT: Koira vetää hihnassa
Vaikka karvaisella katujyrällä olisi käytössään ergonomiset valjaat tai leveä, kuristamaton panta, jatkuva vetäminen ja äkilliset nykäykset kuormittavat koiran kaularankaa ja lihaksistoa.
Vetämisestä voi aiheutua kroonisia kiputiloja, jotka hoitamattomina heikentävät lemmikin elämänlaatua ja saattavat näkyä häiriökäytöksinä.
Hihnassa vetävä koira olisikin hyvä viedä aika ajoin hierojalle tai fysioterapeutille. Sen lisäksi lemmikin lihaksisto ja lihaskalvot hyötyvät paljon säännöllisestä mutjuttamisesta.
Mikä neuvoksi?
Usein vetämisen taustasyynä on vähäinen koulutus, liian niukka liikunta ja kaksijalkaisen hihnajarrun hidas kävelyvauhti koiran luontaiseen etenemisvauhtiin nähden.
Lemmikin liikuntaa on suositeltavaa lisätä mahdollisuuksien mukaan. Terve, aikuinen koira tarvitsee yleensä minimissään 90 min. ulkoilua joka päivä. Nuoret ja aktiiviset yksilöt tuplasti enemmän. Määrän lisäksi liikunnan laadulla on suuri merkitys: vapaana juokseminen metsässä, koirakavereiden kanssa karkelointi tai rivakkatahtinen juoksulenkki hellii hännäkkään kehoa ja mieltä.
Jos hihnassa vetäminen on juurtunut jo tavaksi asti, on lisäksi suositeltavaa hakea apua ammattiinsa koulutetulta eläintenkouluttajalta. Eettisesti kestävät koulutusmetodit tuovat pysyvän avun ja ylläpitävät hyvää suhdetta koiran ja omistajan välillä.
Tiesitkö?
Toisinaan oman kävelyvauhdin lisääminen ja pidemmän taluttimen hankkiminen (3–4 m.) tuovat pika-avun tilanteeseen.
Mistä mutjuttaa?
Ulkoiluvälineet sekä koiran rakenne vaikuttavat siihen, miten ja mistä sen keho ja lihaksisto kuormittuu erityisesti.
Kaulapanta
- Jos käytät lemmikilläsi kaulapantaa, on hyvä valita leveä, kuristamaton panta, jolloin paine ja nykäykset kohdistuvat leveämmälle alueelle. Kiskovan karvakorvan kaularanka on usein kovilla ja melko yleisesti kaulapantaa käyttävän koiran niska, kallonpohja ja kaulan alue kaipaavat mutjutusta.
Valjaat
- Hihnassa vetävällä koiralla on suositeltavaa käyttää hyvin istuvia, ergonomisia valjaita. Useissa malleissa on ns. D-lenkki myös rinnassa, jolloin taluttimen voi kytkeä toisesta lukosta rintalenkkiin ja toisesta selkään. Näin koiran hallittavuus paranee ja se ei pääse tekemään rajuja riuhtaisuja. Valjaissa kulkevan veturin lihaksisto kaipaa usein mutjutusta erityisesti lapojen päältä, rintalihaksista ja selästä.
Lue täältä lisää koiran kehonhuollosta.
Kun tilaat Mutjuttimen, saat mukana kattavan, kuvallisen ohjekirjasen koiran mutjuttamiseen.
Pidä huolta myös omasta kehostasi
Karvaisen katujyrän omistaja kärsii usein itsekin erityisesti olkapäiden ja käsivarsien kiputiloista. Mitä raskaampi ja riehakkaampi karvakorva hihnan päässä rallattelee sitä suurempi rasitus kohdistuu omistajan kehoon. Muista siis mutjuttaa koirasi lisäksi itseäsi!
Tältä sivulta löydät ohjeita oman kehosi huoltoon.